sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Rahan luominen palkaksi


Olen pohtinut vaihtoehtoista tapaa luoda raha. Otsikon mukaisesti se luotaisiin suoraan palkaksi. Nähdäkseni tämä olisi ratkaisu ennen muuta nykyiseen työttömyys ongelmaan, koska työntekijä ei olisi enään samalla tavalla kustannus työnantajalle. Tällöin rajoitteeksi muodostuu ihmisten työhalu ja kyky. Ei olisi nykyisenkaltaisia lamoja vaan ongelma olisi todelliset reaalimaailman kriisit, jotka vaikuttaisivat tuotantoon ja vastaavaan. Tällöinkään ei missään nimessä seuraisi työttömyyttä vaan päinvastoin täytyisi tehdä työtä ongelmien ratkaisuksi. Vastaavasti kun ajat ovat hyvät, niin ihmiset voisivat ottaa rennommin ja keskittyä heitä kiinnostaviin asioihin. Tämä uskoakseni näkyisi mm. uusina yllättävinä keksintöinä. Käsittääkseni zeitgeist-liike tavoittelee paljolti samanlaista maailmaa paitsi ilman rahaa.

Mekanismeja tarkemmin

Tässä mallissa raha siis luotaisiin suoraan palkaksi. Kun rahaa luodaan, niin sen pitää myös kadota jollain tapaa. Nykyäänhän raha poistetaan ´´lainaprosessin´´ yhteydessä, missä se myös luodaan. Ideoimassani mallissa luominen ja poistaminen ovat samalla tavoin toimenpiteen eri puolia. Koska raha luodaan vastineeksi työpanoksesta, niin sen kuuluu vastaavasti kadota, kun kulutetaan työn tuloksia. Yksinkertaisena esimerkkinä ruuan tuottaminen ja syöminen. Myös palkan kuulu määrittyä jollain tapaa. Tähän sopisi yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan suhde. Töihin joissa ei riitä tekijöitä, kuuluu isompi palkka. Tämmöisiä voisivat olla esimerkiksi epämiellyttävät työt sekä erityistä osaamista vaativat työt. Vastaavasti töistä joihin on tarjolla enämpi tekijöitä kuin tarvii, niin maksettaisiin vähemmän. Näin sekä systeemin toiminnan että oikeudenmukaisuuden takia.

Systeemien erosta

Lyhyesti vielä näide systeemien olennaisesta erosta. Nykyisessä lainaperusteisessa tavassa raha luodaan ennen työpanosta ja velka toimii painostuksena tehdä työtä rahojen eteen. Kun tuo työ on tehty, niin raha katoaa. Myös työn tulosten kuluttaminen tapahtuu näin jo ennen kuin sitä vastaan on tehty työtä. Palkkaperusteinen malli on taas vastakohta edelliselle. Työ ja raha tuleva ensin yhdessä. Myöhemmin tulevat kulutus ja rahan poisto. Tähän perustuu myös se ero, että palkka mallissa hyvinä aikoina voi ottaa rennommin eikä rahan säästäminen ole ongelma koska sitä ei tarvita velkojen maksuun. Lainamallisa taas hyvät ajat ovat niitä jolloin on paljo kysyntää palkollisille ja huonoina aikoina ei ole millä maksaa tarkoittaen lamoja.

Eri tavat yhdessä

Vaikka nämä tava eroava toisistaan, niin ne voivat kuitenkin täydentää toisiaan. Laina voisi toimia niin kuin nykyään rahoituksena toimiville yritysideoille tai vastaavalle ja olla näin yhteinen sijoitus, joka väliaikaisesti laskee rahan arvoa, mutta onnistuessaan tuottaa uutta. Silkat kulutusluotot ois eri asemassa, koska ne eivät liene yhtälailla hyödyllisiä taloudelle kokonaisuudessaan. Ne voisivat ehkä olla paremmin saatavilla hyvinä aikoina, mutta tätä täytyy vielä pohtia.

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Rahan luominen lainalla
(ensimmäinen tekstini)

Helposti saattaa ajatella, että raha luodaan valtion painokoneissa tai sitä ei ajattele ollenkaan, niinkuin minun tapauksessa ennen kuin katsoin ´´Zeitgeist: Addendumin´´. Kuitenkin ilmeisesti vain pieni osa rahasta on tämmöistä käsittääkseni ns. keskuspankkirahaa.

Raha luodaan kun pankki myöntää lainaa. Pankki kirjaa asiakkaalle tietyn rahasumman ja sitä vastaavan velan sekä päälle koron. Takaisin maksettaessa lainaa vastaava summa katoaa ja korko jää pankille tuloksi. En näe tätä kovin ihmeellisenä asiana enkä korosta homman taikatemppumaisuutta ja rahan tyhjästä luomista, niinkuin jotkut tekevät. Näen kuitenkin että homman voisi hoitaa paremminkin.

Selvennän: Pankkien tehtävä tässä on arvioida kykeneekö asiakas maksamaan takaisin. Korko on pankin ansio tästä työstä. Sopiva asiakas tekee tai teettää työtä maksaakseen ja tuottaa näin ´´arvoa´´ pitämään yllä rahan arvoa. Näin lainan voisi katsoa olevan valuutta-alueen (esim. euroalue) sijoitus, joka epäonnistuessaan kokonaan tai osittain laskee rahan arvoa ja onnistuessaan tuottaa yhteisölle arvoa. Ideaalitilanteessa tämä voisi ehkä toimia ongelmitta, mutta kuten näemme todellisuus on toinen.